...taimet vai istutuspaikka?
Siellä niitä raukkoja on, ahtaaksi käyvässä taimistossani.
Toista vuotta liian pienessä ruukussa sinnittelevä likusterisyreeni, kaksi
Clematista ja lukuisa määrä ihania perennoja.
Investoinnit on tehty, koska kyseinen laji puuttuu
kokoelmista, tai koska joku on kasvia kehunut, tai koska ovat olleet edullisia,
tai koska kiinnostaa kokeilla, tai ihan jostain muusta syystä.
Olisi ilman muuta järkevää ensin perustaa istutusalue
huolella, suunnitella kasvit, ja lähteä taimistolle listan kanssa. Järkevää,
mutta tylsää! Kuinka paljon hauskempaa onkaan bongata taimi sieltä toinen
täältä. Kiikuttaa aarteet kotiin, istuttaa ne isompiin ruukkuihin ja hoivailla
niitä, kunnes sopiva paikka löytyy.
Kukin toimii missionsa mukaan, mutta Huolettomalle Hortonomille sopii seuraavanlainen, hyvin selkeä toimintatapa:
1. Kasveja hankitaan täysin fiiliksen mukaan, istutetaan
isoihin ruukkuihin kasvamaan ja harmitellaan, jos pihiys sattuu iskemään ja
jotain jää hankkimatta.
2. Uusi kukkapenkki tehdään, kun joku kohta puutarhassa sitä
vaatii ja intoa sattuu riittämään. Tänä vuonna tai ensi vuonna.
3. Valmiiseen penkkiin valitaan hankituista kasveista
sopivat, täydennetään omasta pihasta jaetuilla kasveilla. Ei haittaa vaikka
esikkoreunuksia on viidessä penkissä. Sitä komeampaa kukinta-aikaan.
4. Jos joku kohta jää tyhjäksi, jätetään se tyhjäksi .
Siihen mietitään sopiva kasvilaji ja hankitaan sellainen tavalla tai toisella
vaivoja säästämättä. Kun kerrankin on mietitty, harkittu, suunniteltu ja päätetty, niin siitä
ei lipsuta!
5. Iloitaan ruukuistaan
vapauteen päässeiden kasvien rehevästä kasvusta.
6. Perataan
rikkaruohot myös tästä uudesta penkistä.
7. Perataan jälleen
rikkaruohot.
8. Aloitetaan alusta
hankkimalla taimia.
